perjantai 16. joulukuuta 2016

Joulukalenteri: kuudestoista luukku

Yksi salaisista (ei enää niin salaisista) jouluhaaveistani on osallistua jonkun kaverin kanssa kaupungin joulunavaukseen ja mennä sen jälkeen glögille istumaan ja juttelemaan kevyistä asioista. Tämä haave olisi helppo toteuttaa, jos olisin joskus kaupungissa joulunavauksen aikaan. Ja jos osaisin jutella kevyistä asioista.


Rakastan kaupungin joulua. Sitä kauppojen lahjaryntäystä, jouluikkunoita ja jouluvaloja. Kaikessa kapitalistisuudessaan siinä on jotain nostalgista. Tähän täytyy tietenkin lisätä, että rakastan sitä vain, kun voi tarkkailla sitä kauempaa, eikä tarvitse nähdä läheltä niitä stressaantuneita naamoja ja jonottaa kauppojen ruuhkissa. Silloin siinä ei ole mitään hienoa.


Tänään oli sellainen päivä, kun olisin halunnut mennä glögille jonkun kanssa. Ilma oli kostea ja jokivarren lamppujen yllä leijui englantilainen sumu. Autojen punaiset valot levisivät utuun kuin vesivärimaalauksessa - oikeastaan koko kaupunki näytti maalaukselta. Näytti kuin kaupunki olisi hetkeksi siirtynyt 1920-luvulle. Vain jazz puuttui.

1 kommentti: