torstai 22. joulukuuta 2016

Joulukalenteri: kahdeskymmenestoinen luukku

Tämä postaus on omistettu Selmalle, joka on tietysti mukana Saariselällä viettämässä joulua. Vaikka itse joulu ei ole sille niin tärkeää, Selma on iloinen siitä, että koko perhe on koossa. Ja kyllä sillä on hauskaa ollut, vaikka se ei varsinaisesti mikään pohjoisen asukki olekaan. Selma rakastaa lunta (paitsi silloin, kun se joutuu kahlaamaan siellä kaulaa myöten) ja sitä on välillä vaikea erottaa valkoisuuden keskeltä. Sillä on kuitenkin niin ohut turkki, että yleensä se juoksee vapaaehtoisesti sisälle.
Lumessa kahlaaminen ja muu talviurheilu on pienelle koiralle niin raskasta, että sisälle tullessa Selma ottaa yleensä torkut sohvan selkänojan päällä. Selkänoja on kotonakin sen lempipaikka.

Jouluaattona Selma tulee mukaan joulurauhanjulistukseen tunturin laelle ja näkee toivottavasti muitakin koiria. Sitten se pääsee laskemaan pulkalla alas mamman tai pappan sylissä ja on luultavasti ihan yhtä hädissään kuin viimeksikin. Onneksi mökillä odottaa joulupöytä, josta saattaa Selmallekin pudota jotain herkkuja. Ilta on tietysti paras: Selma haistelee kaikkien lahjat läpi, etsii omansa ja repii paperit pois niiden ympäriltä. Kivoimmat lahjat menevät rikki jo samana iltana.

Selma toivottaa kaikille koirille hyvää joulua!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti