Halloween uudessa kodissa

Minun piti julkaista tämä postaus jo eilen, mutta lähtöni Helsinkiin tanssimaan aikaistui ja ehdin tehdä sen vasta nyt. Tämäkin viikko on ollut täynnä tekemistä, mutta suurimmaksi osaksi hauskaa ja innostavaa tekemistä.

Kirjani pääsivät uuteen kotiin tiistaina. Kertaheitolla asunnosta tuli kotoisampi, kun asettelin kirjat hyllyyn etukäteen päättämääni järjestykseen. Lupasin aikaisemmin julkaista täällä shelfien uudesta hyllystä, joten tässä hän on (kahdessa osassa sillä muuten kaikki ei olisi mahtunut kuvaan):

Perjantaina oli leivontapäivä, sillä muutama kaveri oli illalla tulossa tupaantuliaisiin. Tein kurpitsapiirakkaa ja suklaakeksejä, joiden ohjeet olin löytänyt Maku-lehden sivuilta. Piirakan tekeminen olikin melkoinen saavutus, kun ottaa huomioon, että kaiversin sen kurpitsan itse. Kaupassa ei ollut säilykekurpitsaa, joten minulla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin ostaa pieni talvikurpitsa. Nyt se on portaikossa kuivumassa, mutta lyhdyksi se taitaa päätyä vasta seuraavana halloweenina.

Tupareissa soi halloween-musiikki ja kynttilät paloivat: tunnelma oli kohdallaan. Vieraiden istuessa pöydän ääressä syömässä herkkuja minusta tuntui, että kotini oli vihdoin löytänyt sielunsa.

Keksien päällä on lakritsikastiketta.

Oma koti

Viime yö oli ensimmäinen yöni omassa kodissa. Kyllä, nyt olen vihdoin asettunut tänne asumaan, vaikka vaatiikin aikansa, ennen kuin totun ajatukseen. Tuntuu hassulta, että minä oikeasti asun täällä ja tulen asumaan vielä pitkän aikaa. Joudun muistuttamaan itseäni siitä koko ajan.

Palanen ihanaa kirjatapettiani.

Eilen kävin kolmannen kerran kahden viikon sisällä Ikeassa, tällä kertaa kaverin kanssa. Ostoslista oli hämmästyttävän lyhyt, ja vielä hämmästyttävämpää oli se, ettei mukaan tarttunut yhtään ylimääräistä Ikea-krääsää. Selvisimme reissusta yhdellä Ikea-kassillisella. Olin ylpeä itsestäni ja kaveristani, kun onnistuimme SEKÄ leikkaamaan tuolinpäällyskankaasta siistin metrin palasen ilman ongelmia ETTÄ kokoamaan ostamamme jakkaran oikeinpäin (jakkarasta meinasi tulla hieman avantgardistinen, mutta onneksi huomasimme virheen ajoissa).

Illalla sisustin huomaamattani keskiyöhön asti, mutta ainakin sain mennä nukkumaan tyytyväisenä. Asunto muuttui heti kodikkaammaksi, kun levitin maton lattialle ja laitoin tavaroita kirjahyllyyn. Kirjat ovat vielä toisessa kodissa, mutta saan ne ensi viikolla. Nukuttuani yön hyvin heräsin harvinaisen onnellisena. Koska asunnossa ei ollut vielä aamulla yhtään tuolia, päätin syödä aamupalan sängyssä. Tuntui ylelliseltä nojata tyynyjä vasten leveässä sängyssä ja juoda ihmeellisen hyvää Ikea-kahvia.

Kävellessäni syksyisen puiston ohi kauppaan minulla oli uudistunut ja vapaa olo. Tuntuu, kuin olisin aloittanut uuden elämän. Niin minä tietyllä tapaa olenkin. Tämä kaksio on nyt minun kotini, ja aion sisustaa sen rakkaudella.

  

Sneak peak uuteen kotiin

Monet jo kyselevät, koska oikein muutan, kun olen hehkuttanut sitä niin paljon. Vastaus on ensi viikolla! Kun ei tarvitse mennä luennoille, minulla on loistavasti aikaa muuttohommille. Tällä viikolla olen käynyt ahkerasti uudessa kodissani siivoamassa ja suunnitellut samalla sisustusta. Äidin kanssa ollaan kierretty kauppoja RTV:stä Ikeaan milloin tapettien, milloin suihkuverhojen perässä. Ne tapetit ovat muuten ihanat! Mutta niistä lisää myöhemmin, haluan pitää jännitystä yllä.

Rakastan nyt jo asuinaluettani. Siellä on paljon suloisia vanhoja taloja ja valokuvauksellisia paikkoja. Siksi en voinut välttyä kuvaamasta heti, kun kamera oli mukana.

Mun ulko-ovi ja keittiönikkuna.

Ensi viikolla blogissa pääsee kurkistamaan sisälle!

Tanssia ja halauksia

Elämäni toinen matka Tallinnaan oli ihana. Tällä kertaa kyseessä oli tanssileiri, Old Town Swing, joka kokosi westaajia ympäri maailmaa pitämään hauskaa yhdessä. Ja hauskaa meillä olikin. Tunteja vetivät huippuopettajat ja pääsin tanssimaan muidenkin todella taitavien tanssijoiden kanssa. Bileet jatkuivat joka yö aamuun asti ja niissä tuli kyllä tanssittua kunnolla. Perjantain ja sunnuntain bileissä oli myös omat teemat: perjantaina kaikki laittoivat pinkkiä päälle ja sunnuntaina tanssittiin country-vetimissä Smoky Saloon -nimisessä baarissa. Bileiden jälkeen oli ihanaa istahtaa hetkeksi saunan lämpöön, sellainenkin meidän sinisessä kerrostalossa sijaitsevasta huoneistostamme nimittäin löytyi.

Asuntomme näkyi jo satamasta.

Tunnit ja bileet pidettiin tässä keltaisessa rakennuksessa.

Perjantaina biletettiin ja kisattiin pinkissä.

Lauantaina kukaan ei jaksanut kokata, joten haimme pizzat.

Kerran ehdittiin kävellä vanhan kaupungin läpikin.

Kirjallisuuden opiskelijan unelma: putiikki täynnä pieniä itsesidottuja muistikirjoja.

Sunnuntain ruokatauolla hiippailimme viihtyisään merenrantakahvilaan lounaalle.

Ja lounas näyttikin loppujen lopuksi tältä.

Paluumatkalla tunnelma oli väsynyt.

En ehtinyt katsella nähtävyyksiä, mutta se ei haittaa minua tippaakaan. Kolmen päivän tanssimisen jälkeen jalat ovat rikki ja silmienaluset kuin joulupukin säkit, mutta siitä huolimatta olen hehkuvan onnellinen. Opin tämän viikonlopun aikana muutakin kuin uusia tanssiliikkeitä: Sen, että halailu pidentää ikää.