Kisoja ja biletystä Hangon regatassa

Viime viikonloppu oli festariviikonloppu, enkä puhu nyt vain ruissista. Osallistuin ensimmäistä kertaa elämässäni Hangon regattaan. Akateemisen purjehdusseuran vene Hampuusi oli saatu järjestettyä viime hetkellä mukaan kisaan, joten pääsin myös purjehtimaan bilettämisen lisäksi. Näitä kahta asiaa mahtui viikonloppuun runsaasti, ja mieleen jäi paljon hyviä muistoja.

Olen käynyt Hangossa viimeksi neljä vuotta sitten ja samalta se näytti edelleen, kun lähestyimme vierasvenesatamaa rautatieaseman suunnasta perjantaiaamulla. Hampuusi oli laiturissa odottamassa vesille lähtöä. Pian irrotimmekin köydet ja lähdimme seuraamaan kisaajia, jotka olivat lähteneet jo aikaisemmin. Itse emme kisanneet vielä, sillä miehistöllä ei ollut tarpeeksi kokemusta.

Koko viikonloppu oli aurinkoinen ja lämmin, vaikka säätiedote oli luvannut seitsemäätoista astetta. Merellä aurinko poltti naamat, mutta loi kauniita kultahippuja veden pintaan.

Takaisin laituriin päästyä alkoi kisan jälkeinen juhlinta. Ostin metrilakua ja myyjä sanoi, että "näiden avulla saat ystäviä". Tutustuin jo perjantaina moniin uusiin ihmisiin, eikä siinä edes tarvittu lakua. Sen kun meni istumaan johonkin veneeseen, ja pian oltiin jo kavereita kaikki. Musiikki soi joissain veneissä yötä päivää ja joka paikassa oli paljon ihmisiä. Aamulla puolet heistä oli kadonnut.

Hampuusi ei kisannut lauantainakaan, mutta merelle mentiin tottakai silti. Päivä oli jotenkin rauhallinen, aallot löivät suurina veneen kylkeen ja tasainen keinutus nukutti. Laiturissa sitten suljettiin silmät ja otettiin yöllä menetetyt unet takaisin. Sen jälkeen oli hyvä virkeänä jatkaa bilettämistä. Lauantai-iltana koko laituri oli pullollaan ihmisiä ja pienet veneet sinnittelivät tanssijoiden painon alla. Huomasin, että yöllä puhuin jo melkein ruotsia, sitä kun kuuli jatkuvasti ympärillä.

Jotkut veneet nostivat juhlaliput mastoon.

Sunnuntaina uskalsimme jo lähteä kisaamaan. Se oli hauskaa ja jännittävää (paitsi silloin, kun huomasimme jäävämme jälkeen muista). Valitettavasti kisa kuitenkin keskeytyi ensimmäisen lähdön jälkeen, sillä parille gastille tuli huono olo. Lähdimme takaisin satamaan ja syömään vielä viimeiset pizzat ennen kotiinlähtöä. Emme lopulta kuitenkaan päässeet lähtemään ennen iltaa, sillä auto, jossa meidän piti matkustaa, oli mennyt rikki. Siinä vaiheessa minua vain nauratti, sen verran kaikkea oli ehtinyt tapahtua yhdessä viikonlopussa.