maanantai 11. marraskuuta 2019

Itsetehty illallinen isälle

Tänä vuonna en hankkinut isälleni isänpäivälahjaa, vaan päätin yllättää hänet illallisen muodossa. Yleensä olemme vieneet isälle isänpäiväaamiaisen sänkyyn, mutta tänä vuonna se ei kuitenkaan ollut mahdollista ainakaan minun osaltani, sillä olin partioretkellä ja tulin sieltä kotiin vasta myöhään lauantai-iltana. Illallinen tuntui siksi paremmalta idealta, varsinkin kun sen valmistamiseen oli aikaa koko sunnuntai. Siskoni kävivät kaupassa lauantaina ja sunnuntaina kokkasimme ruoat yhdessä.


Alkuruoaksi teimme paahdettuja portobellosieniä, joiden täytteenä oli tuorejuustoa, punajuurta ja rosmariinia. En ollut koskaan aikaisemmin valmistanut portobellosieniä, joten oletin niiden olevan vain isoja herkkusieniä. Kävi kuitenkin ilmi, että portobelloissa on enemmän helttoja kuin tavallisissa herkkusienissä. Niissä ei siis ole sellaista kuppia, johon täytteen voisi lusikoida. Se ei loppujen lopuksi haitannut, kun täytteen levitti helttojen päälle.


Pääruoaksi oli savustettua siikaa. Sen kanssa tuli kuitenkin pari muuttujaa matkaan: siskoni ostivat kokonaisia kaloja, kun itse olin ajatellut fileitä. No, ei sekään maailmaa kaatanut. Ennen syömistä piti vain perata kalat ja syödessä sai sylkeä ruotoja suustaan. Hyvää siika silti oli ja sitä oli riittävästi, jokaiselle oma kala. Kalatiskin myyjä oli nimittäin sanonut, että ottakaa viisi kappaletta, ei niistä muuten riitä syötävää. Ainakaan sen aterian jälkeen ei jäänyt nälkä.


Siikojen lisäkkeeksi valmistimme kurpitsafetapaistosta Teresa Välimäen reseptillä. Rucolalla koristeltu paistos näyttää superhyvältä ja terveelliseltä ja on ihana väriläiskä marraskuun pimeydessä. Paistos on myös tosi nopea ja helppo tehdä, lukuunottamatta kurpitsan kuorimista. Mutta sekin on sen arvoista, kun maistaa lopputulosta. Tästä isäkin sanoi, että nam, onpas hyvää.


Olen joskus leiponut oikein kakkua isänpäiväksi, mutta tänä isänpäivänä päätin suoriutua jälkiruoasta helpolla. Vanhasta k-ruoka-lehdestä löytyi irish cream trifle, joka näytti yksinkertaiselta tehdä. Sen ainekset olivat mutakakku, kermavaahto, suklaa ja maustettu rahka, joten se vaikutti myös takuuvarmasti herkulliselta. Ulkonäkö ei ollut samanlainen kuin kuvassa, mutta persoonallinen ja itsetehdyn näköinen. Isä tykkäsi, ja sehän on tärkeintä.