sunnuntai 18. marraskuuta 2018

Enemmän sukkia, vähemmän krääsää

Näin marraskuussa sukulaiset ovat taas aloittaneet vuotuisen joululahjakyselynsä: Mitä haluat joululahjaksi? Tänä vuonna minulla ei ole kuitenkaan ollut kysymykseen selkeää vastausta. En ole tehnyt listaa enkä oikeastaan edes ajatellut koko asiaa. Se, että yhtäkkiä pitäisi olla valmis lahjalista, sai minut ahdistumaan lievästi, mutta myös ajattelemaan. Miksi aina tarvitsee ostaa niin paljon lahjoja?


Itse olen valmistautunut läheisten lahjojen hankintaan hyvissä ajoin. Ostin ensimmäisen joululahjan jo lokakuussa, mitä ei ole tapahtunut koskaan ennen. Mikä ihaninta, en ole joutunut kysymään yhtään kiusallista "mitä haluat lahjaksi" kysymystä. Olen vain kuunnellut tarkkaavaisesti kuin tonttu, kun ystäväni ovat puhuneet heille viime aikoina tärkeistä asioista. En ole ottanut enkä aio ottaa stressiä lahjojen hankkimisesta. Sillä tärkeää ei ole se, että on lahja, vaan se, että se merkitsee jotain sen saajalle.


Kuulin isänpäivän aikoihin kohusta, jonka mukaan isille markkinoidaan vain miesten kirjoittamia kirjoja. Useissa näiden kirjojen nimistä mainitaan sana "helvetti". Omalle isälleni isänpäivälahja oli jo hankittu, mutta joululahjaa ei. Otin siis itselleni haasteen ja päätin hankkia isälleni lahjaksi naisen kirjoittaman kirjan. Kerroin suunnitelmasta isälleni ja hänen vastauksensa oli: "Ei sitten ainakaan Leena Lehtolaista!" Lehtolainen kuulemma kuvailee liian yksiyiskohtaisesti päähenkilön pissalla käyntiä. Kävin kirjakaupassa nuuskimassa ja sieltä löytyi monia mielenkiintoisia naisten kirjoittamia kirjoja, eikö yhtään Leena Lehtolaista. Kirjakaupan myyjä (joka oli nainen) kehui ideaani todella hienoksi.

Itsekin toivon yleensä kirjoja joululahjaksi. Odotan joka syksy joululomaa, jotta voisin lukea jotain muuta kuin kirjallisuustieteen koulukirjoja. Eilen tajusin, että minulla ei ole mielessä yhtään kirjaa, jonka haluaisin joululahjaksi. Olen sulkenut silmäni kaikilta houkuttelevilta opuksilta, jotta voisin keskittyä koulukirjallisuuteen. Illalla googletin ahkerasti syksyn uutuuskirjoja, ja kyllä sieltä ainakin yksi löytyi, jonka voisin omaan hyllyyni huolia.

Tämä kirja olisi kiinnostava lukea.
Sukulaisten painostaessa minulle on tullut mieleen muutamia asioita, jotka haluan joululahjaksi. Taikuri-muumimuki. Purjehdushanskat. Kalenteri ensi vuodelle. Sukkia ja suklaata, niitä kuluu aina. Lahjatoiveeni ovat käytännöllisiä ja tulevat varmasti käyttöön. Parasta ovat kuitenkin yllätyslahjat, jotka todistavat, että lahjan antaja on todella ajatellut minua.