Sateinen mökkijuhannus

Tämän vuoden juhannus oli minulle poikkeuksellinen. En mennyt juhannustansseihin enkä edes tehnyt paljon juhannustaikoja. Sen sijaan suuntasimme ystäväni kanssa mökille Alastarolle ja vietimme hyvin rauhallisen juhannuksen, pääasiassa sisätiloissa, sillä sää oli suomalaiselle juhannukselle tyypillisesti huono. Sunnuntai-aamuna sen sijaan, kun juhannus oli ohi, aurinko paistoi täydeltä taivaalta ja ulkona oli täysi helle. Mutta silloin piti jo lähteä kotiin.

Sateesta huolimatta aika kului mukavasti. Pelasimme korttia ja kävimme saunassa, niitä tavallisia mökkijuttuja. Taikojakaan ei kokonaan unohdettu, vaikka ystäväni niitä vastustaakin. Keräsimme juhannusaattoiltana kumpikin seitsemän kukkaa tyynyjemme alle ja toivoimme kauniita unia. Kumpikaan ei kuitenkaan nähnyt unia sinä yönä, mikä oli harmi.

 

Minun mielestäni ruoka on tärkeä osa mitä tahansa juhlaa, ja olin tehnyt juhannustakin varten hieman suunnitelmia. Ne menivät kuitenkin osittain uusiksi, sillä ulkona ei ollut grillauskeliä eikä mökiltä löytyvän pallogrillin kunto ollut paras mahdollinen. Grillasimme vartaat ja maissit siis paistinpannussa. Maku oli silti tosi hyvä ja uudet perunat sekä tomaatti-basilika-punasipuli -salaatti kruunasivat sen. Ateriamme oli lisäksi ihanan aurinkoinen keltaisine kasviksineen. Sitä syödessä ei melkein edes huomannut ulkona ripottelevaa sadetta.

 

Valitin ystävälleni koko juhannuksen, kuinka haluaisin tehdä kakkuja, mutta niihin ei löydy syöjiä. Mainitsin myös, että letut on helppo muuntaa lettukakuiksi. Lopulta ystäväni myöntyi ja sanoi, että voisimme tehdä pieniä lettukakkuja. Paistoimme siis jälkiruokaletut miniohukaispannulla ja kokosimme niistä pieniä ohukaisleivoksia. Täytteeksi laitoimme kermavaahtoa, vadelmahilloa ja sulatettua suklaata. Olimme kuitenkin liian kärsimättömiä, ja kakut hajosivat kasaan lettujen kuumuuden takia. Seuraavana aamuna, kun letut olivat jäähtyneet, leivos pysyi jo kasassa.

Minun hajonnut leivokseni, jonka ainoastaan kukat pelastivat.



Ystäväni kaunis lettu-kermakakku.



Aamun onnistunut ohukaisleivos.

Jälkeenpäin mietittynä tuntuu, ettemme tehneet koko viikonloppuna oikein mitään. Mutta se on hyvä asia. Sekä minulla että ystävälläni on yleensä elämässä ihan liikaa tekemistä, joten yksi rauhallinen viikonloppu tuli tarpeeseen. Sen voimin jaksaa taas hetken.