maanantai 12. kesäkuuta 2017

Kukkia, kukkia

Keväällä minulla oli hieno sisustusidea: poimisin kesällä paljon kukkia ja tekisin niistä erilaisia asetelmia asuntooni. Odotin innolla kasvien kukkimista. Kun kukkia lopulta alkoi ilmestyä, minulla olikin äkkiä liian kiire tai en muuten vain viitsinyt kerätä niitä itselleni. Ovathan kukat aina paljon kauniimpia luonnossa kuin ikkunalaudalla.

Eräänä päivänä sitten päätin kävellä kotiin pitkästä aikaa Vartiovuoren kautta. Olin ihastunut nähdessäni, kuinka luonto oli ottanut koko puiston haltuunsa. Silloin en enää voinut pakoilla suunnitelmaani, vaan keräsin muutamia samansävyisiä kukkasia ja asettelin ne kotona teemaan sopivaan maljakkoon. Nämä kasvit ovat kotonani ainoita, jotka ovat vieläkin hengissä.


Olin haaveillut lemmikeistä siitä asti, kun näin niitä vanhempieni pihalla. Minulla olisi ollut kaikki mahdollisuudet poimia niistä muutama milloin vain, mutta olin taas kitsas ja jätin ne paikoilleen. Sen sijaan eräänä yönä töissä huomasin ojan, joka pursui lemmikkejä eikä kuulunut kenenkään tonttiin. Otin siitä mukaani paksun kimpun, josta riitti sekä maljakkoon että portaikon seinälle. Kukat ovat siinä toivottamassa sisääntulijat tervetulleiksi ihanalla tuoksullaan. Ne saavat jäädä siihen ja kuivua, ja muistuttaa siten kesästä syksymmälläkin.


Viime torstain tanssireissulla tarjoutui taas tilaisuus poimia kukkia. Järven rannalta löytyi vielä runsaasti valkovuokkoja, jotka päätyivät makuuhuoneeni ikkunalle. Ruskealasinen pullo luo kauniin kontrastin vihreille varsille ja valkoisille kukille. Valkovuokot taitavat kyllä kuulua enemmän kevääseen, sillä minunkin asetelmani alkoi kuihtua melkein heti. Onneksi ensi keväänä voi herätä kukkien aikaan hieman aikaisemmin ja poimia uusia valkovuokkoja.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti