perjantai 16. syyskuuta 2016

Yllättäviä löytöjä

Elämässäni alkaa uusi luku, kun muutan omilleni lokakuun alussa. Lasken jo päiviä muuttoon, vaikka tiedän siitä tulevan rankkaa. Laatikoiden pakkaamisen ja purkamisen lisäksi pitäisi vielä tapetoida yksi seinä, sisustaa ja päättää tavaroille paikat. Siksi olenkin aloittanut kaappien siivoamisen nyt jo.

Nykyinen huoneeni on näennäisesti siisti, mutta se johtuu vain siitä, että olen tunkenut kaiken tavaran kaappeihin ja laatikoihin. Niitä tyhjentäessäni koin monenlaisia tunteita nostalgiasta epäuskoon. Miksi ihmeessä olen säilyttänyt lukiossa jaettuja monisteita, joita en edes koskaan lukenut? Tai seitsemännen luokan kuvistöitä? Kuviksen "taideteoksista" tosin löytyi kaksi ihan onnistunuttakin yritystä. Ja sitten löysin erään lukio-esseen, joka kertoo siitä, miksi ihmiset tanssivat. Pidän sitä edelleen parhaana kirjoittamanani esseenä.

Eniten päänvaivaa säilyttääkö vai ei -kysymyksessä tuottivat kortit. Olen elämäni aikana saanut paljon kauniita ja hauskoja kortteja, joihin liittyy ihania muistoja. Haluaisin säilyttää niistä jokaisen, mutta rajallinen säilytystila on toista mieltä. Jouduin siis tekemään kiperiä valintoja ja luopumaan monesta hienosta kortista. En silti heittänyt kaikkia suoraan roskikseen, sillä niitä voi vielä käyttää uusien korttien raaka-aineena.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti