maanantai 4. heinäkuuta 2016

Henkinen koti

Viikonloppu saaristossa oli pitkään kaivattu hengähdystauko tapahtumantäyteisen elämän keskelle. Meren ympäröimä valtakunta on kuin oma maailmansa, minne arjen ja kaupungin murheet eivät ulotu. Tulen siellä aina onnelliseksi, elämäntilanteesta riippumatta.


Saaristomeren saarien luonto on ihana. Metsät ovat täynnä lehtipuita ja aluskasvillisuutta, ja erilaisia kukkia on joka puolella. Rakastan niissä vaeltelua: tuntuu kuin kävelisi keskellä satua.

Kuva on Seilistä viime vuodelta.
Olisi ihanaa jos voisi asua meren lähellä aina. Talvikin olisi helpompi sietää aaltojen pieksemien kallioiden kuin rumien kerrostalojen keskellä. Pitkäaikaisena haaveenani onkin purjevene ja talo saaristossa, sitten joskus.








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti