Kylässä

Kesän korvalla mietin, kuinka kivaa olisi mennä jonnekin lähelle käymään. Tutustua paikkaan, katsella ympärilleen, ehkä syödä jotain jossain paikallisessa ravintolassa. Vähän niin kuin matkalla. Sitten eräänä aamuna luin Turun Sanomien kesäliitettä, jossa oli juttu kylämatkailusta. Sehän oli juuri sitä mitä olin etsinyt! Jutussa kerrottiin kylään.fi-nettisivusta, johon on listattu pieniä ja suuria kyliä ympäri Suomen. Löysin sieltä Sauvossa sijaitsevan Karunan kylän, jonne menin käymään tänään töiden jälkeen.

Menin kylään, ja sain mitä halusin, eli kylän. Karuna on pieni, yhden tien varrelle keskittyvä kylä, jossa on kuitenkin kaikki tarpeellinen. Uimaranta ja kauppa löytyvät läheltä, kesäisin järjestetään kirppiksiä ja kesätoreja. Karunalla on myös kyläyhdistys sekä oma urheiluseura, Karunan urheilijat ry. Jälkimmäinen järjestää tansseja paikallisella Kalliorannan lavalla. Koko kylän sydän on Rantolan puoti, josta löytyy ravintola, pikkuinen puoti, sekä kievari. Puoti on tunnettu hampurilaisistaan, ja minäkin söin bataattihalloumiburgerin, jossa bataatti toimittaa leivän virkaa.

Kamera päätti tarkentaa pöytäliinaan hampurilaisen sijaan.

Viikko sitten kävin Naantalissa, tarkemmin sanottuna sen vanhassa kaupungissa. Olen käynyt siellä monta kertaa, mutta taas löytyi asioita, mitä en ollut ennen huomannut. Söin herkullista pestopastaa ravintola Hasta la Pastassa ja kävelin mäellä, jonka päällä oli pieni puisto. Päivä oli tuulinen ja minulla oli lierihattu, joten jouduin pitämään hatustani kiinni ettei se lentänyt mereen. Siitä huolimatta tunnelma oli kuin Italiassa. Lopuksi kävin vielä kahvilla ihanassa muumikahvilassa, joka on hienosti sisustettu.

Matkalla Naantaliin pistäydyin Raision alppiruusupuistossa, josta olin lukenut Turun Sanomien facebookista. Puisto oli hieno, vaikka ruusut eivät olleet vielä aivan loistossaan. Sinne kannattaa mennä juuri nyt, kun ruusujen aika on parhaimillaan.