Kuten joku on saattanut huomata, en ole kirjoittanut blogiin vähään aikaan. Siihen on syynä syksy, joka on levittäytynyt ympärilleni kuin huomaamatta. Luulin olevani valmistautunut sen tuloon, mutta syksy on ovela ja voimakas. Se antoi minulle paljon tekemistä, piti minut kiireisenä, ja kutoi sillä aikaa kylmiä pimeyden verhojaan. Yhtäkkiä huomasin olevani lokakuun puolessavälissä.
Ensin syksy hurmasi minut väreillään. Saksan tunneilla ihastelin suurista ikkunoista levittäytyvää maisemaa, jonka puiden lehdet olivat värjänneet oranssin ja punaisen sävyin. Alkusyksy myös maistui hyvälle. Eräänä torstaina ystäväni tuli kylään ja tein meille omenapiirakkaa, jonka ohjeen löysin Etiketti-lehdestä. Se oli syksyisen hapan, suolainen ja makea.
Kuten sanottu, syksy antoi minulle tekemistä. Opiskelujen lisäksi päiväni ovat täyttyneet harrastuksista ja uusista ystävistä. Olen tanssinut, tosin vähemmän kuin kesällä, ja purjehtinut. Viimeisin purjehdusreissuni sattui poikkeuksellisen kesäiseen viikonloppuun. Nautimme aurinkoisesta ja lämpimästä säästä pitämällä aamupalapiknikin kallion päällä ja käymällä Vepsän saaressa. Illalla aurinko laski kauniisti punertaen horisonttiin.
Kävin tietenkin myös kirjamessuilla. Pääsimme ystäväni kanssa ilmaiseksi sisään, sillä olimme pukeutuneet cosplay-asuihin. Ystäväni tunnistivat kaikki, sillä hän esitti Pekka Töpöhäntää, kun taas minun hahmoani ei tuntenut kukaan. Kiertelimme antikvariaateissa, kokosimme itse mimosa-coctailit ja maistoimme heinäsirkkoja. Minä ostin kaksi kirjaa halvalla: Emily Brontën Humisevan Harjun sekä Oscar Wilden kirjoittaman kokoelman satuja.
Syksy on aina syksy, vaikka olisi kuinka täynnä kivaa tekemistä. Minua väsyttää jatkuvasti ja voisin hyvin nukkua kolmetoistatuntisia yöunia. Liekö alkavaa kaamosmasennusta vai muuta vuodenaikaan kuuluvaa uupumusta. Jokapäiväiseen sateeseen olen jo tottunut, mutta pimeyteen en ikinä. Joskus kanssaihmiset ärsyttävät aivan mahdottomasti enkä jaksaisi hymyillä. Onneksi ostin sentään valtavan huivin, jonka sisään voin kääriytyä pakoon syksyä.
Toivon itselleni ja kaikille muillekin voimia näistä synkistä vuodenajoista selviytymiseen.
Kävin tietenkin myös kirjamessuilla. Pääsimme ystäväni kanssa ilmaiseksi sisään, sillä olimme pukeutuneet cosplay-asuihin. Ystäväni tunnistivat kaikki, sillä hän esitti Pekka Töpöhäntää, kun taas minun hahmoani ei tuntenut kukaan. Kiertelimme antikvariaateissa, kokosimme itse mimosa-coctailit ja maistoimme heinäsirkkoja. Minä ostin kaksi kirjaa halvalla: Emily Brontën Humisevan Harjun sekä Oscar Wilden kirjoittaman kokoelman satuja.
Toivon itselleni ja kaikille muillekin voimia näistä synkistä vuodenajoista selviytymiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti